Vasaramäen puistoalueelle viisikerroksisia asuintaloja

Julkaistu , kirjoittanut

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074207132/Vasaramaen+puistoalueelle+viisikerroksisia+asuintaloja

Kotimaa / TS / JARI HEINO

Hautausmaantien varrelle Vasaramäen Rakuunapuistoon on tulossa kerrostaloalue. Turun Rakennekymppi Oy anoo suunnitteluvarausta noin 2,4 hehtaarin alueelle. Yritys suunnittelee viisikerroksisia asuinrakennuksia.

Rakuunapuisto on Turjantien, Lehmustien ja Hautausmaantien rajaama alue Turun hautausmaan pohjoispuolella. Lehmustietä reunustaa 4- ja 5-kerroksisten asuintalojen rivistö. Turjantien ja Hautausmaantien kulmauksessa toimii päiväkoti.

Loppuosa puistosta on kalliometsää. Sitä koskeva suunnitteluvarausanomus saapuu Turun ympäristö- ja kaavoituslautakuntaan lausunnoille huomenna tiistaina.

Asemakaavapäällikkö Timo Hintsasen esitys on puoltava. Ehtoina on, että riittävä osa alueesta säilyy virkistyskäytössä ja puustoa säilyy mahdollisimman paljon. Autopaikat tulisi sijoittaa maan alle.

Turun Rakennekymppi Oy:n toimitusjohtaja Ari Kajavalta sanoo, että suunnittelutyössä on esillä vielä useampia malleja. Neljän kerrostalon rakentaminen on todennäköisempää kuin kuuden.

– Ideana tässä on se, että Vasaramäen väki ikääntyy. Näistä tulisi puolittain senioritaloja sellaisille, jotka eivät tarvitse vielä palvelutaloa mutta eivät enää jaksa hoitaa omakotipihaa, hän kertoo.

Käytännössä se tarkoittaa alueelle sellaisia rakenteellisia ratkaisuja, että huonompikuntoisetkin pystyisivät liikkumaan.

– Tulossa on tasokkaita ja moderneja kovan rahan omistusasuntoja. Semmoista rapattua, vaaleaa pintaa, Kajavalta kertoo.

”Viimeinen metsäpläntti”

Puistorakentaminen ei saa kiitosta Vasaramäen alueen asukkailta.

– Ikävää, jos alueen viimeinen metsäpläntti menee rakentamisen alle. Päiväkotilaisetkin tekevät usein metsäretkiä alueelle, sanoo Vasaramäen Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Tomi Viitanen.

Viitanen harmittelee, ettei Rakuunapuiston kuulumisella Turun viheralueohjelmaan ole mitään käytännön merkitystä. Yhdistys on kirjelmöinyt vastustavasta kannastaan Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsenille. Lopullisesti suunnitteluvarauksesta päättää kiinteistölautakunta.

Kerrostaloja Vasaramäen Rakuunapuistoon

Julkaistu , kirjoittanut

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/1074205096/Kerrostaloja+Vasaramaen+Rakuunapuistoon

Vasaramäen Rakuunapuistoon on haettu suunnitteluvarausta. Turun kaupungin AMO-työryhmä on päättänyt esittää lautakunnille suunnitteluvarauksen myöntämistä Vasaramäen Rakuunapuistoon. Hakemuksessa on mainittu jotain viisikerroksisista taloista.

Rakuunapuistohan sijaitsee Hautausmaantien varrella, Rakuunatien päiväkodin takana. Rakuunapuisto on elävä osa Vasaramäkeä, mukava pieni metsikkö. On ollut mukavaa kuulla Rakuunatien päiväkodin lapsilta ja henkilökunnalta, miten he ovat tehneet mm. retkiä metsään. Entä tulevaisuudessa?

Nyt tämä pikku metsikkö on vaarassa. Laki ei velvoita huomioimaan Turun viheralueohjelmaa 2006-2015, joten siitä ei ole tässä asiassa mitään hyötyä. Tällaiset suunnitteluvaraushakemukset tulisi evätä jo hakemusvaiheessa. Turku ei anna siihen suuria mahdollisuuksia, koska Turun kaupunki ei tiedota suunnitteluvaraushakemuksista mitenkään, työ tehdään täysin virkamiestyönä. Kukaan ei pysty vaikuttamaan suunnitteluvaraushakemukseen, koska ei ole tietoa, että sellainen hakemus on tehty. Vasaramäen Omakotiyhdistys on tehnyt kiinteistölaitokselle aloitteen koskien suunnitteluvarauksien tiedottamista.

Suunnitteluvarauksen yhteydessä ratkaistaan onko hankkeen johdosta syytä käynnistää kaavoitus/kaavan muuttaminen. Mielestäni Vasaramäessä ei ole liikaa viheralueita, kuten puistoja, metsiköitä tms… Rakuunapuisto on myös jatkossa säilytettävä puistona. Suunnitteluvarausluvat myöntää kiinteistölautakunta.

Tomi Viitanen

Puheenjohtaja, Vasaramäen Omakotiyhdistys r.y.

Oma koulu tarvitaan Vasaramäessä

Julkaistu , kirjoittanut

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/1074191160/Oma+koulu+tarvitaan+Vasaramaessa

Herätys Vasaramäen asukkaat! Olette saaneet lukea lehdestä juttuja, joissa perätään lausuntoja lukioiden kohtalosta. Asiaan hieman tarkemmin perehdyttyä, huomasin että, asia koskeekin enemmän alueemme yläastetta. Selvityksestä käy ilmi että, Vasaramäen koulun oppilaat eivät enää vuonna 2013 pääse yläkouluun Kupittaan yläkouluun. Oppilaat siirtyisivät Puropellon kouluun.

Vasaramäen koulussa on tällä hetkellä yli 300 oppilasta ja vaikka oppilasmäärä saattaa pienentyä hieman vuoteen 2013 mennessä on kuitenkin varmaa että, suurin osa oppilaista tulee Vasaramäestä. Oppilaita siis riittää.

Pidän erittäin tärkeänä yläkoulun (Kupittaan koulu ja lukio) säilymistä Vasaramäen alueella. Onhan jo turvallisuuden vuoksi järjetöntä siirtää yläkoulu pois Vasaramäestä. Vasaramäessä on päiväkoti, alakoulu, yläkoulu sekä lukio. Nämä kaikki yksiköt ovat omalla tavallaan liikuntapainotteisia, kaikki liikuntapalvelut ovat turvallisen kävelymatkan päässä. Kupittaan puistosta löytyy elämystenpuisto ja todella hyvät liikuntamahdollisuudet, joita oppilaat hyödyntävät. Miksi tämä hieno ja ainutlaatuinen kokonaisuus tulisi rikkoa?

Lukio- ja perusopetusverkkotyöryhmä pitää tärkeänä, että muun muassa vanhemmilla on mahdollisuus esittää asiasta oma lausunto. Noudattakaamme tätä ja lähettäkäämme kommentit virastopäällikkö Timo Jaloselle.

Tomi Viitanen

Puheenjohtaja Vasaramäen Omakotiyhdistys

Mönkijöiden suosio kasvaa kohisten

Julkaistu , kirjoittanut

http://www.ts.fi/teemat/auto+ja+liikenne/1074186404/Monkijoiden+suosio+kasvaa+kohisten

Liikenne / Turun Sanomat / MARJA HEIKKILÄ

Mönkijä valloittaa monipuolisuudellaan: se on oiva apuväline risusavotassa tai DSC00883lumitöissä, sillä luontuvat asiointimatkat peräkärryn kanssa ja sillä voi nauttia ajelusta liikenteessä tai maastossa kesät talvet.

Suomen lainsäädännössä mönkkäreistä tai mönkijöistä ei ole mainintaa. Ne kuuluvat kevyisiin nelipyöriin (L6e) ja nelipyöriin (L7e) ja näihin luokkiin mahtuvat niin mopomönkkärit, mopoautot, katumönkkärit kuin elämysautotkin. Tieliikenteeseen näitä ajoneuvoja on rekisteröity kaikkiaan kymmenisen tuhatta

Rekisteröimättömiä työ- ja maastomönkijöitä on ollut jo vuosia, mutta tieliikenteeseen niitä on voinut tietyin ehdoin rekisteröidä vuodesta 2003 alkaen.

Viime vuonna isoja katumönkijöitä ensirekisteröitiin liki 3 200 kappaletta eli 70 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

– Tällekin vuodelle odotetaan kovia kasvulukuja, joidenkin ennusteiden mukaan saatetaan yltää 5 000 mönkijän myyntiin, myymäläpäällikkö Petri Romu Bike Worldin Raision myymälästä arvelee.

Edelleenkin työkäyttöön mönkijöitä ostetaan enemmän kuin tieliikennekäyttöön.

– Eritoten tämä on aikuisten miesten juttu. Moottoripyörällä kukaan ei voi tehdä mitään todella hyödyllistä ja järkevää. Mönkkäri on kätevä monissa piha-askareissa ja hupikäyttö tulee siinä sivussa. Lisäksi se on helpompi myydä kotiväelle kuin esimerkiksi moottoripyörä, Romu kertoo.

Uusi katumönkkäri maksaa keskimäärin lihavat 10 000 euroa, kalleimmat ovat 20 000 euron tietämillä. Tieliikennekäyttöön rekisteröitävistä mönkkäreistä maksetaan autovero, joka nostaa hintaa.

Läheskään kaikkia isoja mönkkäreitä ei voi rekisteröidä tieliikennekäyttöön, eikä ainakaan ilman tehorajoitusta.

– Mikäli ajoneuvossa on EU-tyyppihyväksyntä, se on hyväksytty tieliikennekäyttöön jossakin muussa Euroopan maassa tai se muuten täyttää vaaditut ehdot, se on mahdollista rekisteröidä tieliikenteeseen, katsastusaseman päällikkö Janne Koskelainen A-katsastuksen Uhrilähteenkadun toimipisteestä sanoo.

Katumönkkäreiden moottorin kuutiotilavuutta ei ole rajoitettu, sitä vastoin tehoa saa olla enintään 15 kW:a. Mopomönkijöissä puolestaan saa olla enintään 50-kuutioinen moottori.

Yksinkertaisesti hauska peli

Turkulainen Tomi Viitanen hankki 400-kuutioisen katumönkkärin kolme vuotta sitten lievittämään moottoripyörästä luopumisen tuskaa.

– Tämä on tällainen isojen poikien leikkikalu; korvaa pitkälti moottoripyörän, mutta on paljon edullisempi ylläpitää ja lisäksi tällä voi tehdä jotakin hyödyllistäkin, Viitanen perustelee.

Peräkärryn kanssa voi ajaa vaikka puita metsästä, viedä roskia kaatopaikalle ja aurata jääkenttiä. Siinä sivussa voi mönkkäriä hyödyntää harrastekäyttöön ja lapsetkin voivat harjoitella ajamista suljetulla alueella.

Mönkkärin ajamisessa ei ole mitään samaa kuin moottoripyörässä eikä mitään samaa kuin autossa.

– Ajo-ominaisuudet ovat kaukana prätkästä. Tässä on ihan oma tuntumansa – ne tietävät, jotka ovat ajaneet. Tällä ajaminen on yksinkertaisesti hauskaa, hän hehkuttaa.

Moottoritielläkin isolla mönkkärillä voi viillettää, mutta omiaan tämä on hiekkateillä ja mutkateillä sekä tietysti maastossa. Katumönkkärin kuljettaminen vaatii vähintään henkilöautokortin, moottoripyöräkortti ei siihen riitä.

Katsastettava kuten autot

Nelipyörä ja kevyt nelipyörä -luokkiin kuuluvien mönkkäreiden säädökset poikkeavat melkoisesti esimerkiksi mopo- ja moottoripyöräsäädöksistä, toisin kuin yleisesti luullaan. Yksi merkittävä ero on määräaikaiskatsastus. Mopoja ja moottoripyöriä ei tarvitse katsastaa, sitä vastoin mopoautot, mopomönkkärit, katumönkkärit ja elämysautot pitää katsastaa kuten henkilöautot. Ensimmäisen kerran kolmantena vuonna ja toisen kerran viidentenä vuonna käyttöönottopäivästä ja sen jälkeen vuosittain, Janne Koskelainen muistuttaa.

Itse katsastus suoritetaan samojen periaatteiden mukaan kuin autoillakin, tosin soveltuvin osin. Jarrut testataan koeajolla, sillä jarrudynamometrillä ei niitä kyetä testaamaan. Samoin iskarit testataan käsituntumalla. Koeajossa katsastusmies arvioi myös, vastaako ajoneuvon teho rekisteriotteeseen merkittyä tehoarvoa.

Lisäksi mönkijöille tehdään päästömittaus. Niillä on omat päästörajat, jotka vastaavat autojen 1986-92 vuosimallien päästöarvoja, Koskelainen kertoo.

Niin ikään syynätään valot ja niiden suuntaus, renkaat ja pyörien tuennat.

Vielä toistaiseksi katsastuskokemuksia on varsin vähän; ensimmäisiä määräaikaiskatsastuksia tehtiin viime vuonna.

– Teknisesti nämä näyttäisivät olevan varsin hyvässä kunnossa, ongelmia on lähinnä ilmennyt rengastuksissa ja joissakin malleissa päästörajojen suhteen, Koskelainen kertoo.

Tomi Viitanen katsasti mönkkärinsä ensimmäistä kertaa viikko sitten ja kaikki oli kunnossa.

– Sinänsä lienee paikallaan, että näitä katsastetaan, mutta esimerkiksi viiden vuoden välein riittäisi. Koko katsastamisessa on rahastuksen makua, sillä se on samanhintainen kuin henkilöautolla.

– Mönkkäreillä ajetaan vuosittain vain vähän, minulla kilometrejä on kertynyt vain viitisen tuhatta kolmessa vuodessa. Lähinnä näillä ajetaan taajamissa, harva lähtee mönkkärillä Helsinkiin.

Tieliikennekäyttöön rekisteröitävissä ajoneuvoissa liikennevakuutus on pakollinen. Mönkkäreihin saa myös kaskovakuutuksia.

Maasto- ja työmönkkäreitä ei tarvitse katsastaa, sillä yleisellä teillä niillä saa ajaa vain siirtymäpätkiä. Liikennevakuutuksen niihinkin voi hankkia vahingon varalta. Mahdollisessa onnettomuudessa vakuutus korvaa vastapuolelle aiheutetut henkilö- ja ajoneuvovahingot sekä itselle aiheutuneet henkilövahingot.

Opetuslautakunnan opintomatkasta Pietariin

Julkaistu , kirjoittanut

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/1074184181/Opetuslautakunnan+opintomatkasta+Pietariin

Turun kaupunginhallitus on kokouksessaan 26.2.2007 päättänyt oikeuttaa opetuslautakunnan tekemään opintomatkan Pietariin. Matkankustannukset ovat noin 23 565 euroa. Miten päättäjät kehtaavat tehdä tällaisiä päätöksiä?

Ensin tuntikehyksiä leikataan, ei ole varaa ostaa oppikirjoja, saati sitten kyniä. Rahaa ei ole silloin, kun se pitäisi sijoittaa oppilaisiin, kun opetuslautakunta lähtee opintomatkalle tapahtuu ihme ja rahaa löytyy. Kyseiselä summalla olisi voitu palkata esimerkiksi vuodeksi kouluavustaja.

Olisiko mahdollista, että lautakunnasta osallistuisi vain yksi tämän kaltaiseen opintomatkaan?

Tomi Viitanen

Varapuheenjohtaja Vasaramäen koulun vanhempainyhdistys

Turun panostettava päivähoitoon ja kouluikäisiin lapsiin

Julkaistu , kirjoittanut

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/1074156217/Turun+panostettava+paivahoitoon+ja+kouluikaisiin+lapsiin

Turun päättäjät miettikäähän mitä nyt kaavailtu vyönkiristys opetustoimessa tarkoittaa oppilastulevaisuudessa? Luokkakoot kasvavat ja tästä seuraa oppimis-, tarkkaavaisuus-, ym. häiriöiden lisääntyminen. Kun oppilaalle tulee oppimisvaikeuksia tarvitsee hän tukiopetusta. Tukiopetus aloitetaan heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu. Kun tukiopetuksen määrä lisääntyy entisestään huomattavasti aiheutuu siitä lisäkuluja vai antavatko opettajat tukiopetusta omalla ajalla ilman palkkaa? Tuskinpa?

Panostaminen lapsiin olisi hyvä sijoitus tulevaisuuteen ja samalla se lisäisi lapsiperheiden pysyvyyttä Turussa. Vai onko tarkoitus päästä meistä lapsiperheistä eroon? Mikäli Turku nyt kohdistaa säästöleikkurinsa lapsiin, tulee lasten ongelmat lisääntymään entisestään.

Päättäjillä ei myöskään taida olla mitään käsitystä millaista on opettaa luokkaa, jossa on esimerkiksi 23 oppilasta, entä jos määrä kasvaa jopa 30 oppilaan ryhmiin? Ehdotus: pannaan joku päättäjä viikoksi opettajan hommiin.

Mikä motivaatio on yhdeksäsluokkalaisilla mennä jatkokoulutukseen, jos oppimisvaikeudet ovat alkaneet jo ala-asteella? Motivaatiota ei välttämättä ole, mutta järjestelmä ”pakottaa” jatkokoulutukseen. Nuori aloittaa opiskelun, mutta joutuu keskeyttämään opiskelun, koska ei pysy opetuksen tahdissa tai jopa erotetaan koulusta, koska on ”häirikkö”.

Jos lapset saavat päiväkodista alkaen hyvän pohjan elämälleen ja tapakasvatus (mikä on oikein, mikä väärin)jatkuu aina yläasteen loppuun asti heidän on helppo jatkaa opintojaan. Kun lapsiin ja nuoriin panostetaan paljon alkutaipaleella, alkavat säästöt näkyä, mutta vasta myöhemmin. Leikkauksissa on se hyvä puoli, että tulosta syntyy heti eli säästöä tulee. Mutta parin vuoden päästä siitä maksetaan moninkertainen hinta.

Eihän Turku käytä opetuksen valtionapuja budjetissa muihin kohteisiin? Esitän leikkauksien sijaan lisää rahaa perusopetukseen!

Tomi Viitanen

Varapuheenjohtaja Vasaramäen koulun vanhempainyhdistys ry

Turku saattaa jatkossa kunnostaa tonttijohtoja

Julkaistu , kirjoittanut

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074145210/Turku+saattaa+jatkossa+kunnostaa+tonttijohtoja

Kotimaa / TS / JARI HEINO

Turun vesilaitos saattaa tulevaisuudessa tarjota kiinteistönomistajille tontilla sijaitsevien vesijohtojen ja viemäreiden saneerausta. Tätä nykyä vesilaitos kunnostaa vain katujen alla kulkevia runkojohtoja, ja tonttijohtojen saneeraus pitää tilata yksityiseltä urakoitsijalta. Vesilaitos arvioi asiakaspalautteen perusteella, että uudelle palvelulle olisi runsaasti kysyntää. Ongelmana on kuitenkin se, kykenisikö Turku hinnoillaan kilpailemaan yksityisten kanssa.

Uutta palvelua pohditaan tänään torstaina Turun vesilaitoslautakunnassa. Mitään päätöksiä ei vielä tehdä, sillä asiasta halutaan ensin kuulla teknisten palvelujen lautakunnan ja kiinteistölautakunnan näkemys.kaivuu

– Palvelu ei ala ainakaan tämän vuoden aikana, Ensi vuonna sitä voitaisiin kokeilla esimerkiksi katukohtaisesti, vesilaitoksen toimitusjohtaja Irina Nordman arvioi.

Monet Turun vesilaitoksen asiakkaista ovat harmissaan siitä, että vesilaitoksen väki ei hoida tonttien johtoja. Toinen syy uudistukselle olisi se, että tonttijohtoja pitäisi saneerata nykyistä uutterammin. Nordmanin mukaan merkittävä osa vesijohtojen ja viemäreiden vuodoista johtuu heikkokuntoisista tonttijohdoista.

– Ne ovat yksityisomaisuutta, joten niitä ei ole tarkkaan tutkittu. Mutta me tiedämme, minkälaisia ja minkä ikäisiä rakenteita tonteilla on. Monet johdot on tehty sodan jälkeen rintamamiestonteille, eivätkä materiaalit ole olleet hyviä.

Monesta kiinteistöstä puuttuu myös hulevesiviemäri sateesta ja lumen sulamisesta peräisin olevaa valumavettä varten.

Turussa ei ole turvauduttu sellaiseen pakkokeinoon, että vesilaitos tekisi tai teettäisi kiinteistölle kuuluvan korjaustyön ja lähettäisi laskun perään.

Kotitalousvähennys olisi ongelma

Tällä hetkellä vesilaitos ilmoittaa kiinteistönomistajille runkojohtojen saneeraustarpeesta ja alustavasta aikataulusta kullakin alueella. Työmaamonttu täytetään heti, kun työ on tehty.

Kiinteistönomistaja on voinut tilata tonttijohtojen korjaussuunnitelman joltakin alan suunnittelijalta ja hankkia urakoitsijan maarakennus- ja putkitöitä varten. Vesilaitos on tehnyt sitten liitokset runkojohtoon.

Jos nyt kaavailtu uudistus toteutuu, vesilaitos antaisi runkojohtojen saneerausilmoituksen yhteydessä tarjouksen tontilla sijaitsevien vesijohtojen ja viemärien saneerauksesta. Kiinteistönomistaja voisi valita, tilaako hän työn vesilaitokselta tai yksityiseltä urakoitsijalta.

Kantona kaskessa voi kuitenkin olla kunnallisen palvelun hinta.

– Asiakaspalautteen perusteella melkeinen jokainen tarttuisi vesilaitoksen tarjoukseen. En kuitenkaan usko siihen, koska kunnallisen liikelaitoksen tekemistä perusparannuksista ei ole saanut tehdä kotitalousvähennystä. Vesilaitos ei voi myöskään tehdä töitä polkuhintaan kuten jotkut yksityiset, jotka pyrkivät valtaamaan markkinoita, Nordman sanoo.

Turun pitää myös selvittää, löytyykö kaupungilta riittävää kalustoa ja henkilötyövoimaa tonttijohtojen kunnostusta varten.

”Tässä touhussa ei ole järkeä”

Viime aikoina runkojohtoja on saneerattu esimerkiksi Vasaramäessä. Paikallisen omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Tomi Viitanen sanoo, että nykykäytäntö on aiheuttanut ongelmia.

– Ei tässä touhussa ole ollut mitään järkeä. Pahimmillaan katu on revitty kolme kertaa auki. Kaupunki on tullut ensin. Sen jälkeen on kunnostettu toisella puolella olevan kiinteistön putket ja yhdistetty runkoputkeen. Sitten on ollut vuorossa vielä toisen puolen naapuri.

Viitasen mukaan olisi hyvä, jos vesilaitoksen tekemän runkoputkikorjauksen tiedotuksen yhteydessä olisi saman tien kysytty, uusiiko vesilaitos myös tonttien putket.

Puheenjohtaja ei osaa sanoa, tulisiko kaupungin järjestämästä palvelusta kilpailukykyinen vaihtoehto yksityisiin urakoitsijoihin verrattuna.

– Eivät ihmiset nytkään mitään tarjouskilpailua ole ehtineet järjestää. On pitänyt ottaa se, jonka saa.

Oma tupa ei ole mölylupa

Julkaistu , kirjoittanut

http://www.ts.fi/teemat/koti+ja+asuminen/1074138299/Oma+tupa+ei+ole+molylupa

Asuminen / TS / MARKO SURVONEN

Oman tuvan ja luvan vastapainoksi omakotitalossa asuvan pitää sietää myös naapurien yksilöllisyyttä. Kun häiriön sattuessa kerrostalossa ilmoitetaan siitä isännöitsijälle, omakotitaloalueella purraan hammasta, saapastellaan naapurin juttusille tai viimeisenä konstina soitetaan poliisille.

Omakotitaloalueilla rauhaa säätelee vuonna 2003 voimaan tullut järjestyslaki, joka on korvannut kaupunkikohtaiset järjestyssäännöt.

Sen nojalla meteliin voidaan puuttua, jos se kantaa yleisille alueille.

Omakotitalojen pihat kuuluvat kotirauhan piiriin, joten metelin aiheuttaminen niissä voidaan joissain tapauksissa tulkita kotirauhan rikkomiseksi.

Omilla kasvoilla valittamisen kynnys on suomalaiselle korkea, joten kynnykselle rohjenneeseen lähetystöön kannattaa suhtautua asiallisesti. Käsi sydämelle: onko meiltä sittenkin kuulunut meteliä?

”Jotkut eivät vain sovi asumaan vierekkäin”

Kerrostaloissa yhteisö on erilainen, ja melusta valitetaan herkemmin. Mutta kun omakotitaloalueella sopu rikkoutuu, jälki on usein rumempaa.

– Pahimmillaan tilanteet ovat pitkään tulehtuneita: ”Jos teidän tammesta putoaa vielä yksikin lehti meidän puolelle niin tulee kirveestä”.

– Joskus kyse on ihan vain ärsyttämisestä. On huomattu, että toinen hermostuu, ja pidetään sen kustannuksella hauskaa, komisario Bengt Lagerroos Turun poliisista kertoo.

Asuinalueeseen sopeutuminen kestää keskimäärin viitisen vuotta. Sinä aikana opitaan tuntemaan naapurit ja oma sietokyky.

– Tulee kokemuspohjaa, koska Koskinen sahaa puita ja montako pulloa olutta silloin kuluu, ja kuinka monennen pullon kohdalla itsellä palaa pinna. Tämän kun oppii, voi jo etukäteen hankkiutua muualle tuulettumaan.

– Omakotitaloon pitää vain sopeutua asumaan. Mutta on toki niinkin, että jotkut ei vain sovi vierekkäin.

Poliisin tuoma rauha on kuitenkin vain lyhytaikainen.

– On huono juttu, jos kommunikaatio-ongelmat puretaan meidän tai lehden yleisönosaston kautta eikä kasvokkain.

Muutos elämänmenoon voi ärsyttää

Keskikesän lyhyen ajan kaikki haluavat olla pihoillaan yhtä aikaa, ja yhteentörmäysten vaara on suuri.

– Sillä tavalla koetan ottaa naapureita huomioon, etten leikkaa nurmikkoa, kun heitä näkyy pihalla, kertoo vasaramäkiläinen Tomi Viitanen.

Viitanen toimii Vasaramäen asukasyhdistyksen puheenjohtajana. Melun aiheuttamisesta ei ole tarvinnut lähettää asukkaille paimenkirjeitä.

– Muistaisin, että kerran yksi asukas jakoi tiedotteen, kun piti pihajuhlat. Enemmän tähän kantautuu mekkalaa, jos Kupittaalla on joku tapahtuma.

– Jos alueella on pitkään asuttu vanhempien ihmisten kesken, ja naapuriin muuttakin lapsiperhe, muutos voi ärsyttää, miettiii Tomi Viitanen.

Paikallinen asukasyhdistys voi tarvittaessa toimia puhemiehenä, jos itse ei jostain syystä rohkene naapurin pakeille, Martti Ruokola Halisten omakotiyhdistyksestä lupaa.

Mutta ensimmäisenä keinona kannattaa hilpaista pensasaidan toiselle puolelle ja jättää sarvet ja hampaat omalle.

– Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, Ruokola ennustaa.

– Kannattaa miettiä ennakkoon, mikä sopii itselle. Jos rauha ja hiljaisuus ovat tärkeitä, tulevaa taloa kannattaa katsastaa etukäteen siitäkin näkökulmasta, neuvoo Merja Nurmio Jäkärlä-Paimalan Pientaloista.

– Melusta ärsyyntyminen voi heijastua siitä, jos välit ovat jo muuten tulehtuneet. Lasten kisailu on normaalia meteliä, johon on vain totuttava, Asukasliiton puheenjohtaja Herkku Hernesniemi miettii.

Syksyn lehdet ja roskat pois ränneistä

Julkaistu , kirjoittanut

http://www.ts.fi/teemat/koti+ja+asuminen/1074074055/Syksyn+lehdet+ja+roskat+pois+ranneista

Talojen rännit täyttyvät syksyisin rakennusten lähellä olevien puiden lehdistä ja muusta09102005 roskasta. Tukkeutuneet vesikourut on puhdistettava ennen lumen ja pakkasen tuloa, sillä ränneihin makaamaan jääneet vesi ja roskat voivat saada aikaan pahoja vaurioita.

– Vesikourut pitäisi puhdistaa tarpeeksi usein, vähintään kaksi kertaa vuodessa. Jos rännejä ei puhdisteta säännöllisesti, on vaara, että roskat keräävät vettä vesikouruihin, ja kun vesi jäätyy, rännin paino kasvaa, ja pahimmassa tapauksessa ränni saattaa pudota paikoiltaan, perustelee Ilkka Heinonen Akseli Kiinteistöpalvelusta, joka huolehtii parinsadan pääasiassa rivi- ja kerrostalon huollosta.

Syksyllä ja keväällä tehtävä vesikourujen ja syöksytorvien puhdistus kuuluukin kiinteistön perushuoltoon.

Avuksi harja, lapio tai kauha

Rännien puhdistus vaatii viitseliäisyyttä, mutta itse puhdistaminen ei ole vaikeaa. Roskat työnnetään joko käsin tai apuvälinettä käyttäen rännin pohjaa pitkin kohti syöksytorvea ja kauhotaan lopuksi ämpäriin tai jätesäkkiin.

Puhdistusta varten on markkinoilla erilaisia apuvälineitä harjoista kauhoihin. Yksi edullisimmista vesikourujen puhdistukseen soveltuvista tuotteista on muun muassa monien rautakauppojen valikoimasta löytyvä muutaman euron hintainen pieni, muovista valmistettu kauhalapio.

Puhdistukseen tarkoitetun kauhalapion sijaan voi käyttää muitakin lapioita. Kauhan voi helposti myös askarrella itse esimerkiksi halkaisemalla vanhan tyhjän ketsuppipullon.

Omakotiasuja keksi keinot

Vasaramäen Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Tomi Viitanen seisoo tikkailla ja kurkistelee omakotitalonsa rännien sisältöä. Viitanen on valmistanut itselleen apuvälineen pienestä keltaisesta muovilapiosta ja pitkästä harjanvarresta.

– Tälle hyvälle ja toimivalle työkalulle ei ole minulla enää niin paljon käyttöä kuin ennen. Pihalla aiemmin olleesta suuresta koivusta tuli paljon roskaa, ja etenkin koivunsiemenet tukkivat vesikourun. Vesi ei päässyt kunnolla kulkemaan vaan jäi ränniin makaamaan. Vesikouru oli aina kostea, ja siksi se pääsi hieman ruostumaankin. Nyt kun koivu on kaadettu, rännit eivät kaipaa puhdistusta kovinkaan usein, vilkaisu kerran pari vuodessa riittää, Viitanen huikkaa tikkailta.

Vaikka roskaa olisi vähän, kannatta rännit kuitenkin puhdistaa. Kun rännit on puhdistettu, on vesikouruihin hyvä ajaa vettä puutarhaletkulla tai painepesurilla, jotta kaikki pienetkin roskat saadaan poistettua, ja rännien kunto voidaan tarkistaa. Huolellisella ja säännöllisellä puhdistuksella saadaan pidennettyä vesikourujen käyttöikää.

Tasakattotalossa kurkistettava katollekin

Rännien puhdistuksen yhteydessä on hyvä tarkistaa myös vesikourujen ja syöksytorvien kunto sekä vilkaista sadevesikaivoon. Sadevesikaivot tulisi puhdistaa kunnolla viiden vuoden välein.

– Puhdistuksen yhteydessä kannattaa tarkastaa myös rännien kunto ja kaltevuus. Ongelmia pääsee syntymään, jos ränni on veden ja roskan painosta päässyt painumaan keskeltä. Tällöin käy helposti niin, että vesi kerääntyy keskelle vesikourua, ja kun se täyttyy, vesi tulee rännien yli, Akseli Kiinteistöpalveluiden Heinonen sanoo.

– Rännejä puhdistettaessa on ainakin loivakattoisissa taloissa muistettava puhdistaa myös katto, sillä katolle kerääntyneet roskat valuvat sadeveden mukana ränneihin, jotka on tämän jälkeen puhdistettava uudelleen. Tasakattoisissa omakoti- ja rivitaloissa katto pitää tarkistaa useita kertoja vuodessa, ettei katosta tule uima-allasta.

Työpari varmistaa turvallisuuden

Vesikouruja ja syöksytorvia puhdistettaessa on muistettava huolehtia turvallisuudesta. Jos puhdistus tapahtuu katolta, on aina käytettävä suojaköysiä. Kun rännejä puhdistetaan tikkailta, on huolehdittava, että tikkaat ovat tukevasti kiinni maassa. Kummassakin tapauksessa puhdistus tulisi tehdä apurin kanssa.

– Onpa sitten ammattilainen tai yksityinen kodin omistaja, aina on muistettava huolehtia turvallisuudesta rännejä puhdistettaessa. Koskaan ei saisi mennä puhdistamaan ilman apua ja ilman turvavälineitä, Heinonen muistuttaa.

ANU VÄLILÄ

Lisää rahaa opetukseen, ei tuntikehyksen leikkauksia

Julkaistu , kirjoittanut

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/1074025858/Lisaa+rahaa+opetukseen+ei+tuntikehyksen+leikkauksia

Turun päättäjille on tuntikehyksen nykytason säilyttäminen erittäin tärkeää ja silti kaupunginvaltuusto on hyväksynyt opetuslautakunnan määrärahan, joka alittaa opetuslautakunnan syyskuisen ehdotuksen yli kolmella miljoonalla eurolla. Näinkö meidän päättäjät näyttää meille, miten erittäin tärkeistä asioista huolehditaan?

Valtuustolle on vakuutettu, että nykyinen toiminnan taso säilyy, näin ei kuitenkaan ole. Onko rehtoreilta, opettajilta, koulun henkilöstöltä tai lasten vanhemmilta kysytty mitään? Ei varmastikaan, asioista päättävät ilmeisesti ihmiset, joilla lapset ovat jo aikuisia.

Lapsista tulee isoina sellaisia, kuin me vanhemmat, päiväkotien hoitajat, opettajat yms. heistä opetamme. Jos tuntikehystä pienennetään ennestään ja oppilaiden ”työpäivät” lyhenevät entuudestaan, mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa?

Esimerkiksi koulunkäyntiavustajien määrää karsitaan, oppikirja-, koulutarvike-, ja työainemäärärahoja karsitaan. Opettajien motivaatio laskee? Entäs aika, kun ei ole koulua ja vanhemmat käyvät töissä? Me vanhemmat käymme töissä pääsääntöisesti kahdeksan tuntia päivässä + työmatkat ja ruokatauko, yhteensä siis noin yhdeksän tunnin päiviä.

Ongelmia ilman lisäsäästöjä on jo nyt nähtävissä, luokkakoot ovat aivan liian suuria, kaikki oppilaat eivät pysy opetuksen vauhdissa mukana. Opetuksesta pahasti jälkeen jääneet oppilaat, eivät pysty omaksumaan uusia asioita ja näin häiriintyy kaikkien opiskelu. On aivan käsittämätöntä, että opetuksesta säästetään, siis rahasta joka vaikuttaa olennaisesti lapsiemme tulevaisuuteen.

Opetukseen on suunnattava lisää rahaa ja varmistaa ennemmin lisätunteja opettajille, kuin palkata lisää johtajia. Mihin tarvitsemme johtajien johtajia, tuottamaan toisilleen töitä. Nyt päättäjät tekemään kierroksia ala-asteille ja ylä-asteille. Katsomaan mikä tilanne on oikeasti. Älkää luottako siihen miltä asia näyttää paperilla tai miten asioiden pitäisi olla.

Hyvät vanhempainyhdistykset ja oppilaiden vanhemmat, nyt on teidän vuoro toimia näkyvästi ja kuuluvasti.

Tomi Viitanen