Oma tupa ei ole mölylupa

http://www.ts.fi/teemat/koti+ja+asuminen/1074138299/Oma+tupa+ei+ole+molylupa

Asuminen / TS / MARKO SURVONEN

Oman tuvan ja luvan vastapainoksi omakotitalossa asuvan pitää sietää myös naapurien yksilöllisyyttä. Kun häiriön sattuessa kerrostalossa ilmoitetaan siitä isännöitsijälle, omakotitaloalueella purraan hammasta, saapastellaan naapurin juttusille tai viimeisenä konstina soitetaan poliisille.

Omakotitaloalueilla rauhaa säätelee vuonna 2003 voimaan tullut järjestyslaki, joka on korvannut kaupunkikohtaiset järjestyssäännöt.

Sen nojalla meteliin voidaan puuttua, jos se kantaa yleisille alueille.

Omakotitalojen pihat kuuluvat kotirauhan piiriin, joten metelin aiheuttaminen niissä voidaan joissain tapauksissa tulkita kotirauhan rikkomiseksi.

Omilla kasvoilla valittamisen kynnys on suomalaiselle korkea, joten kynnykselle rohjenneeseen lähetystöön kannattaa suhtautua asiallisesti. Käsi sydämelle: onko meiltä sittenkin kuulunut meteliä?

”Jotkut eivät vain sovi asumaan vierekkäin”

Kerrostaloissa yhteisö on erilainen, ja melusta valitetaan herkemmin. Mutta kun omakotitaloalueella sopu rikkoutuu, jälki on usein rumempaa.

– Pahimmillaan tilanteet ovat pitkään tulehtuneita: ”Jos teidän tammesta putoaa vielä yksikin lehti meidän puolelle niin tulee kirveestä”.

– Joskus kyse on ihan vain ärsyttämisestä. On huomattu, että toinen hermostuu, ja pidetään sen kustannuksella hauskaa, komisario Bengt Lagerroos Turun poliisista kertoo.

Asuinalueeseen sopeutuminen kestää keskimäärin viitisen vuotta. Sinä aikana opitaan tuntemaan naapurit ja oma sietokyky.

– Tulee kokemuspohjaa, koska Koskinen sahaa puita ja montako pulloa olutta silloin kuluu, ja kuinka monennen pullon kohdalla itsellä palaa pinna. Tämän kun oppii, voi jo etukäteen hankkiutua muualle tuulettumaan.

– Omakotitaloon pitää vain sopeutua asumaan. Mutta on toki niinkin, että jotkut ei vain sovi vierekkäin.

Poliisin tuoma rauha on kuitenkin vain lyhytaikainen.

– On huono juttu, jos kommunikaatio-ongelmat puretaan meidän tai lehden yleisönosaston kautta eikä kasvokkain.

Muutos elämänmenoon voi ärsyttää

Keskikesän lyhyen ajan kaikki haluavat olla pihoillaan yhtä aikaa, ja yhteentörmäysten vaara on suuri.

– Sillä tavalla koetan ottaa naapureita huomioon, etten leikkaa nurmikkoa, kun heitä näkyy pihalla, kertoo vasaramäkiläinen Tomi Viitanen.

Viitanen toimii Vasaramäen asukasyhdistyksen puheenjohtajana. Melun aiheuttamisesta ei ole tarvinnut lähettää asukkaille paimenkirjeitä.

– Muistaisin, että kerran yksi asukas jakoi tiedotteen, kun piti pihajuhlat. Enemmän tähän kantautuu mekkalaa, jos Kupittaalla on joku tapahtuma.

– Jos alueella on pitkään asuttu vanhempien ihmisten kesken, ja naapuriin muuttakin lapsiperhe, muutos voi ärsyttää, miettiii Tomi Viitanen.

Paikallinen asukasyhdistys voi tarvittaessa toimia puhemiehenä, jos itse ei jostain syystä rohkene naapurin pakeille, Martti Ruokola Halisten omakotiyhdistyksestä lupaa.

Mutta ensimmäisenä keinona kannattaa hilpaista pensasaidan toiselle puolelle ja jättää sarvet ja hampaat omalle.

– Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, Ruokola ennustaa.

– Kannattaa miettiä ennakkoon, mikä sopii itselle. Jos rauha ja hiljaisuus ovat tärkeitä, tulevaa taloa kannattaa katsastaa etukäteen siitäkin näkökulmasta, neuvoo Merja Nurmio Jäkärlä-Paimalan Pientaloista.

– Melusta ärsyyntyminen voi heijastua siitä, jos välit ovat jo muuten tulehtuneet. Lasten kisailu on normaalia meteliä, johon on vain totuttava, Asukasliiton puheenjohtaja Herkku Hernesniemi miettii.