http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074145210/Turku+saattaa+jatkossa+kunnostaa+tonttijohtoja

Kotimaa / TS / JARI HEINO

Turun vesilaitos saattaa tulevaisuudessa tarjota kiinteistönomistajille tontilla sijaitsevien vesijohtojen ja viemäreiden saneerausta. Tätä nykyä vesilaitos kunnostaa vain katujen alla kulkevia runkojohtoja, ja tonttijohtojen saneeraus pitää tilata yksityiseltä urakoitsijalta. Vesilaitos arvioi asiakaspalautteen perusteella, että uudelle palvelulle olisi runsaasti kysyntää. Ongelmana on kuitenkin se, kykenisikö Turku hinnoillaan kilpailemaan yksityisten kanssa.

Uutta palvelua pohditaan tänään torstaina Turun vesilaitoslautakunnassa. Mitään päätöksiä ei vielä tehdä, sillä asiasta halutaan ensin kuulla teknisten palvelujen lautakunnan ja kiinteistölautakunnan näkemys.

– Palvelu ei ala ainakaan tämän vuoden aikana, Ensi vuonna sitä voitaisiin kokeilla esimerkiksi katukohtaisesti, vesilaitoksen toimitusjohtaja Irina Nordman arvioi.

Monet Turun vesilaitoksen asiakkaista ovat harmissaan siitä, että vesilaitoksen väki ei hoida tonttien johtoja. Toinen syy uudistukselle olisi se, että tonttijohtoja pitäisi saneerata nykyistä uutterammin. Nordmanin mukaan merkittävä osa vesijohtojen ja viemäreiden vuodoista johtuu heikkokuntoisista tonttijohdoista.

– Ne ovat yksityisomaisuutta, joten niitä ei ole tarkkaan tutkittu. Mutta me tiedämme, minkälaisia ja minkä ikäisiä rakenteita tonteilla on. Monet johdot on tehty sodan jälkeen rintamamiestonteille, eivätkä materiaalit ole olleet hyviä.

Monesta kiinteistöstä puuttuu myös hulevesiviemäri sateesta ja lumen sulamisesta peräisin olevaa valumavettä varten.

Turussa ei ole turvauduttu sellaiseen pakkokeinoon, että vesilaitos tekisi tai teettäisi kiinteistölle kuuluvan korjaustyön ja lähettäisi laskun perään.

Kotitalousvähennys olisi ongelma

Tällä hetkellä vesilaitos ilmoittaa kiinteistönomistajille runkojohtojen saneeraustarpeesta ja alustavasta aikataulusta kullakin alueella. Työmaamonttu täytetään heti, kun työ on tehty.

Kiinteistönomistaja on voinut tilata tonttijohtojen korjaussuunnitelman joltakin alan suunnittelijalta ja hankkia urakoitsijan maarakennus- ja putkitöitä varten. Vesilaitos on tehnyt sitten liitokset runkojohtoon.

Jos nyt kaavailtu uudistus toteutuu, vesilaitos antaisi runkojohtojen saneerausilmoituksen yhteydessä tarjouksen tontilla sijaitsevien vesijohtojen ja viemärien saneerauksesta. Kiinteistönomistaja voisi valita, tilaako hän työn vesilaitokselta tai yksityiseltä urakoitsijalta.

Kantona kaskessa voi kuitenkin olla kunnallisen palvelun hinta.

– Asiakaspalautteen perusteella melkeinen jokainen tarttuisi vesilaitoksen tarjoukseen. En kuitenkaan usko siihen, koska kunnallisen liikelaitoksen tekemistä perusparannuksista ei ole saanut tehdä kotitalousvähennystä. Vesilaitos ei voi myöskään tehdä töitä polkuhintaan kuten jotkut yksityiset, jotka pyrkivät valtaamaan markkinoita, Nordman sanoo.

Turun pitää myös selvittää, löytyykö kaupungilta riittävää kalustoa ja henkilötyövoimaa tonttijohtojen kunnostusta varten.

”Tässä touhussa ei ole järkeä”

Viime aikoina runkojohtoja on saneerattu esimerkiksi Vasaramäessä. Paikallisen omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Tomi Viitanen sanoo, että nykykäytäntö on aiheuttanut ongelmia.

– Ei tässä touhussa ole ollut mitään järkeä. Pahimmillaan katu on revitty kolme kertaa auki. Kaupunki on tullut ensin. Sen jälkeen on kunnostettu toisella puolella olevan kiinteistön putket ja yhdistetty runkoputkeen. Sitten on ollut vuorossa vielä toisen puolen naapuri.

Viitasen mukaan olisi hyvä, jos vesilaitoksen tekemän runkoputkikorjauksen tiedotuksen yhteydessä olisi saman tien kysytty, uusiiko vesilaitos myös tonttien putket.

Puheenjohtaja ei osaa sanoa, tulisiko kaupungin järjestämästä palvelusta kilpailukykyinen vaihtoehto yksityisiin urakoitsijoihin verrattuna.

– Eivät ihmiset nytkään mitään tarjouskilpailua ole ehtineet järjestää. On pitänyt ottaa se, jonka saa.

http://www.ts.fi/teemat/koti+ja+asuminen/1074138299/Oma+tupa+ei+ole+molylupa

Asuminen / TS / MARKO SURVONEN

Oman tuvan ja luvan vastapainoksi omakotitalossa asuvan pitää sietää myös naapurien yksilöllisyyttä. Kun häiriön sattuessa kerrostalossa ilmoitetaan siitä isännöitsijälle, omakotitaloalueella purraan hammasta, saapastellaan naapurin juttusille tai viimeisenä konstina soitetaan poliisille.

Omakotitaloalueilla rauhaa säätelee vuonna 2003 voimaan tullut järjestyslaki, joka on korvannut kaupunkikohtaiset järjestyssäännöt.

Sen nojalla meteliin voidaan puuttua, jos se kantaa yleisille alueille.

Omakotitalojen pihat kuuluvat kotirauhan piiriin, joten metelin aiheuttaminen niissä voidaan joissain tapauksissa tulkita kotirauhan rikkomiseksi.

Omilla kasvoilla valittamisen kynnys on suomalaiselle korkea, joten kynnykselle rohjenneeseen lähetystöön kannattaa suhtautua asiallisesti. Käsi sydämelle: onko meiltä sittenkin kuulunut meteliä?

”Jotkut eivät vain sovi asumaan vierekkäin”

Kerrostaloissa yhteisö on erilainen, ja melusta valitetaan herkemmin. Mutta kun omakotitaloalueella sopu rikkoutuu, jälki on usein rumempaa.

– Pahimmillaan tilanteet ovat pitkään tulehtuneita: ”Jos teidän tammesta putoaa vielä yksikin lehti meidän puolelle niin tulee kirveestä”.

– Joskus kyse on ihan vain ärsyttämisestä. On huomattu, että toinen hermostuu, ja pidetään sen kustannuksella hauskaa, komisario Bengt Lagerroos Turun poliisista kertoo.

Asuinalueeseen sopeutuminen kestää keskimäärin viitisen vuotta. Sinä aikana opitaan tuntemaan naapurit ja oma sietokyky.

– Tulee kokemuspohjaa, koska Koskinen sahaa puita ja montako pulloa olutta silloin kuluu, ja kuinka monennen pullon kohdalla itsellä palaa pinna. Tämän kun oppii, voi jo etukäteen hankkiutua muualle tuulettumaan.

– Omakotitaloon pitää vain sopeutua asumaan. Mutta on toki niinkin, että jotkut ei vain sovi vierekkäin.

Poliisin tuoma rauha on kuitenkin vain lyhytaikainen.

– On huono juttu, jos kommunikaatio-ongelmat puretaan meidän tai lehden yleisönosaston kautta eikä kasvokkain.

Muutos elämänmenoon voi ärsyttää

Keskikesän lyhyen ajan kaikki haluavat olla pihoillaan yhtä aikaa, ja yhteentörmäysten vaara on suuri.

– Sillä tavalla koetan ottaa naapureita huomioon, etten leikkaa nurmikkoa, kun heitä näkyy pihalla, kertoo vasaramäkiläinen Tomi Viitanen.

Viitanen toimii Vasaramäen asukasyhdistyksen puheenjohtajana. Melun aiheuttamisesta ei ole tarvinnut lähettää asukkaille paimenkirjeitä.

– Muistaisin, että kerran yksi asukas jakoi tiedotteen, kun piti pihajuhlat. Enemmän tähän kantautuu mekkalaa, jos Kupittaalla on joku tapahtuma.

– Jos alueella on pitkään asuttu vanhempien ihmisten kesken, ja naapuriin muuttakin lapsiperhe, muutos voi ärsyttää, miettiii Tomi Viitanen.

Paikallinen asukasyhdistys voi tarvittaessa toimia puhemiehenä, jos itse ei jostain syystä rohkene naapurin pakeille, Martti Ruokola Halisten omakotiyhdistyksestä lupaa.

Mutta ensimmäisenä keinona kannattaa hilpaista pensasaidan toiselle puolelle ja jättää sarvet ja hampaat omalle.

– Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, Ruokola ennustaa.

– Kannattaa miettiä ennakkoon, mikä sopii itselle. Jos rauha ja hiljaisuus ovat tärkeitä, tulevaa taloa kannattaa katsastaa etukäteen siitäkin näkökulmasta, neuvoo Merja Nurmio Jäkärlä-Paimalan Pientaloista.

– Melusta ärsyyntyminen voi heijastua siitä, jos välit ovat jo muuten tulehtuneet. Lasten kisailu on normaalia meteliä, johon on vain totuttava, Asukasliiton puheenjohtaja Herkku Hernesniemi miettii.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074003447/Oljylammityksen+alamaki+jatkunut+jo+vuosia

Kotimaa / TS / MIKA RAJALA

Vain harva omakotirakentaja valitsee uuden talonsa lämmönlähteeksi öljyn. Syynä ei ole kuitenkaan viime kuukausien huikea hintapiikki, vaan lämmitysöljy on menettänyt suosiotaan jo useamman vuoden.

Sähkölämmitysfoorumin puheenjohtaja Sami Tulus ennakoi, että sähkön suosio voi vieläkin lisääntyä, mutta vaikutus näkyy vasta 6-12 kuukauden viiveellä. Toistaiseksi tarkat arviot ovat ennenaikaisia.

Sähkö on vaivaton

Turun Vasaramäessä asuva Tomi Viitanen on tyypillinen suomalainen omakotiasuja. Hän luottaa sähköön. Viitasen mukaan sähkö on vaivaton tapa hoitaa kodin lämmitys. Vaivattomuus yltää sähkölaskuunkin, joka sekin tulee sähköisesti. Turku Energiassa sähkön suosion kasvu on huomattu.

– Myynnin lisäystä on ollut, mutta on vaikea erottaa, kuinka paljon siitä on aiheutunut sähkölämmityksen suosion mahdollisesta lisääntymisestä, kertoo myyntipäällikkö Risto Argillander Turku Energiasta.

Hän uskoo, että sähkölämmityksen suosio on pysynyt ennallaan, mutta korostaa, että mitään tarkkaa tilastointia ei ole siitä, kuinka paljon Turun talousalueella öljylämmitystä on vaihdettu sähköön.

Tuluksen mukaan kuluttajat odottavat, pysyykö öljyn hinta korkealla vai alkaako se laskea. Yleensä öljyn hintapiikki maailmalla on ollut väliaikainen ilmiö. Nyt kuitenkin jotkut asiantuntijat povaavat, että Kiinan talouden aiheuttaman lisäkysynnän vuoksi on pysyvästi siirrytty kalliimman öljyn aikaan.

Uusista taloista yli puolessa sähkö

Uusista omakotitaloista yli puolessa on jo nyt lämmitysratkaisuna sähkö. Öljyn osuus on laskenut alle kymmenen prosenttiin.

Öljyn hintapiikki vuosituhannen alussa tiputti öljyn osuuden 18 prosentista viiteen prosenttiin. Öljy- ja kaasualan keskusliitto kuitenkin uskoo, että tänä vuonna öljy lisää suosiotaan lämmitysöljyn hintapiikistä huolimatta.

Suomessa kaiken kaikkiaan 250 000 omakotitaloutta hoitaa lämmityksensä öljyllä.

Kalliin öljyn vuoksi lämmitysratkaisua ei vaihdeta kovin helposti, sillä investoinnit maksavat. Kustannukset vaihtelevat asunnon pinta-alan mukaan. Sataneliöisen omakotitalon investointikustannukset ovat 4 000 euroa. Kaksi kertaa isommassa talossa ne ovat jo 6 700 euroa.

Säästö on epävarma

Vaihtamalla saatu säästö ei sitä paitsi ole varma, sillä myös sähkön hinta elää. Öljylämmityksen kuluja voi sitä paitsi alentaa investoimalla uusiin laitteisiin.

– Uusimalla öljylaitteistoa lämmityskustannuksia voidaan pudottaa 10-30 prosentilla. Öljyllä lämmittävät ovat tottuneet hintojen heilahteluun. Ajan mittaan kaikkien lämmitysmuotojen kustannukset ovat aikalailla samat, uskoo markkinointipäällikkö Eero Kourula Öljy- ja kaasualan keskusliitosta.

Lämmitysöljynä käytettävän kevyen polttoöljyn keskihinta kipusi lokakuussa ennätyskorkealle, 55 senttiin litralta. Tämä keskimääräinen hinta on lähes 20 senttiä kalliimpi kuin vuosi sitten samaan aikaan.

Kustannuksia on hankala verrata, sillä kuluttajan maksama sähkön hinta koostuu useasta osasta. Vertailuhinnoissa on aina oletuksia, joita vaihtamalla loppulasku voi muuttua paljonkin.

Jos oletetaan, että öljylämmitteinen talo kuluttaa 2 500 litraa kevyttä polttoöljyä vuodessa, 55 sentin litrahinnalla vuosilasku on 1 375 euroa. Hintaan sisältyvät kaikki maksut.

Turku Energian mukaan keskimääräisenä sähkön kilowattitunnin hintana siirto-, vero- ynnä muine maksuineen voidaan pitää 8,2 senttiä.

Vuosikulutuksen voi olettaa olevan 18 000 kilowattituntia. Tällöin vuosilasku on 1 476 euroa.