Hauska juttu mutta parissa päivässä käsitykseni hulevesimaksusta muuttui täysin. On tosiaan totta että Turun vesilaitos on hieman alentanut jätevesimaksua ja todennäköisesti alentaa maksua vielä hieman joka kompensoi mahdollisesti tulevaa hulevesimaksua.

Hulevesimaksu on kohdennettu maksu, sillä rakennetaan, saneerataan ja ylläpidetään hulevesijärjestelmää, jotta kaupunki pysyy kuivana ja turvallisena. Hulevesijärjestelmä kuuluu kaupungin vastuulle ja ilman toimivaa hulevesijärjestelmää katumme olisivat jokia.

Miksi maksuperusteeksi on sitten päätetty ottaa kiinteistön kokoon ja katettuun pinta-alaan perustuvan julkisoikeudellisen hulevesimaksun? Sen on katsottu olevan oikeudenmukaisin vaihtoehto, koska tällöin kaikki maksaa myös yritykset. Mikäli maksu otettaisiin vaikka kiinteistöveroa nostamalla, tällöin raha ei olisi ”korvamerkittyä” ja kustannuksiin eivät osallistuisi kaikki.

Mikäli esim. ajatellaan omakotitonttia (kiinteistöä), niin tällä hulevesimaksulla ei ole mitään tekemistä sen kanssa johdatetaanko hulevesia pois tontilta vai imeytetäänkö ne tontilla. Asia pitää ajatella hieman laajemmin, mitä jos kaduillamme ei tosiaan olisi viemäröintiä? Meillä tosiaan olisi hulevesi ongelma.

Lisäksi pitää kuitenkin muistaa että hulevesiä EI SAA JOHDATTAA NAAPURITONTILLE ELI EI MYÖSKÄÄN KATUALUEELLE. Pienillä tonteilla imeytys ei onnistu mitenkään siten että vesi pysyy vain omalla tontilla. Mikäli olet hulevesiviemärin asentanut tai olette saneeraamassa jätevesiviemäriä kannattaa aina edelleen laittaa hulevesiviemärille oma putki valmiiksi.

Maksutaulukko on tehty luokittelemalla kiinteistöt käyttötarkoituksen mukaan neljään eri luokkaan. Pientalojen kohdalla maksuksi on ehdotettu 50€, mikä on helppoa ja järkevää. Ajatelkaa jos kaupunki olisi alkanut selvittää montako prosenttia kiinteistöstä (tontin koosta) on katettua ja tehnyt siihen monimutkaisen laskentakaavan jolla maksu määräytyisi. Ei siitä tulisi mitään muuta kuin kallista. Maksutaulukko on yksinkertainen ja selkeä.

En tiedä osasinkoa avata asiaa tyhjentävästi mutta yritys oli kova ja keskustelen asiasta mielelläni lisää.

Energiatodistuslaki koskee myös ennen vuotta 1980 rakennettua pientaloa (1.7.2017 alkaen)

Vanhoja pientaloja ei olisi pitänyt ottaa lainpiiriin tai ainakin todellinen energiankulutus olisi pitänyt huomioida laissa.
Täysistunnon ensimmäisessä käsittelyssä oli ympäristövaliokunnan mietintö (YmVM 8/2012), jossa valiokunta puolsi hallituksen esityksen hyväksymistä muutamin täsmennyksin. Valiokunta ehdotti eduskunnan hyväksyttäväksi myös lausumaa, jossa kannetaan huolta energiatodistusten hinnoista ja laadusta. Ympäristöministeriön edellytetään seuraavan tilannetta ja laativan asiasta selvityksen valiokunnalle.
Uuden lain myötä energiatodistukset tulevat pakolliseksi myös vanhoille pientaloille, jos niitä myydään tai vuokrataan. Pientalojen kiinteistökauppoja, joihin uusia säännöksiä sovelletaan siirtymäajan jälkeen, on noin 20 000 vuosittain. Jos kysymyksessä on ennen vuotta 1980 valmistunut pientalo, säännöksiä sovelletaan vasta 1.7.2017 alkaen.

TS 25.10.2012
Postilaatikkojen ryhmittely jo rakennetuilla alueilla on osoittautunut odotettua kalliimmaksi. Itella on pistänyt jäihin kovaa vastustusta herättäneen postilaatikkojen ryhmittelyn neljän laatikon ryhmiin vanhoilla omakotitaloalueilla.

Itella Postin palvelutuotannon johtaja Marko Toivari myöntää, että uudelleenjärjestely on osoittautunut odotettua kalliimmaksi ja työläämmäksi eri puolilla Suomea. Ryhmittelyn kustannukset saattavat joissain tapauksissa olla jopa suuremmat kuin siitä aiheutuva hyöty. – Keskitymme jo olemassa olevien alueiden sijasta uudisrakentamiseen, hän toteaa.

Postilaatikkojen sijoittelun suunnittelu on työlästä, koska siihen kuuluu muun muassa neuvottelua kunnan kanssa, asukkaille lähetettäviä kirjeitä ja asukkaille järjestetty katukeskustelu.
Itellalla ei ole aktiivista suunnitelmaa siitä, miten vanhojen omakotitaloalueiden postilaatikoiden siirtäminen neljän laatikon ryhmiin etenee. Jossain kohtaa sitäkin tullaan toki tekemään.

Pari vuotta sitten Itella keskeytti ryhmittelyn vanhoilla asuinalueilla, laajan vastustuksen ja Turun kaupungin kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen. Itella syytti Turkua siitä, että kaupunki olisi tahallaan viivyttänyt hanketta.
Vielä siis toistaiseksi vanhoilla alueilla saadaan posti portin pieleen, hyvä niin!

Lue mielipidekirjoitukseni 24.1.2009 Turun Sanomissa PDF-tiedostona

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/1074331077/Postilaatikkojen+uusjako

TS:ssa 20.1. kirjoitetaan postilaatikkojen uusjaosta. Kirjoituksesta käy ilmi miten lain mukaan jakeluyhtiöllä on oikeus ryhmitellä postilaatikot haluamallaan tavalla. Turun kaupungin kiinteistölaitos ja Itella (jakeluyhtiö) ovat tehneet suunnitelmia yhdessä, hieno juttu mutta missä vaiheessa kysytään asiakkaiden (postin saajan) mielipidettä?

Laissa lukee seuraavasti: ”Kunta on velvollinen sallimaan kirjelähetysten keräilyssä ja jakelussa tarvittavien laitteiden ja vähäisten rakennelmien, kuten postilaatikkojen, sijoittamisen asemakaavassa osoitetuille yleisille alueille, milloin sijoittamista ei voida muulla tavoin järjestää postiyrityksen ja postin saajan kannalta kohtuullisella tavalla ja kohtuullisin kustannuksin.”

Eli laki sanoo yksiselitteisesti ”…milloin sijoittamista ei voida muulla tavoin järjestää postiyrityksen ja postin saajan kannalta kohtuullisella tavalla ja kohtuullisin kustannuksin”. Nyt joku on päättänyt, ettei postilaatikkojen sijoittamista voida jatkaa vanhoilla omakotialueilla kuten tähän asti. Perustelut kuitenkin puuttuvat, kuka on tämän päätöksen takana?

Laissa lukee myös ”Jos asianosaiset eivät sovi postilaatikkojen sijoittamisesta, siitä määrää kunnan rakennusvalvontaviranomainen ottaen huomioon kysymykseen tulevan paikan muun käytön ja tarkoituksenmukaisen postitoiminnan vaatimukset. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ratkaisussaan ottaa huomioon myös Viestintäviraston 14 §:n nojalla antamat yleiset ohjeet.” Mielestäni jakeluyhtiöllä ei ole oikeutta ryhmitellä postilaatikkoja haluamallaan tavalla.

Postilaatikot omissa ryhmissä, jossa jokainen laatikko on erilainen tulee olemaan kaupunkikuvallisesti kamala näky.

Uskon, että turkulaiset omakotiyhdistykset yhdessä keskusjärjestönsä TPK:n kanssa vastustavat postilaatikkojen ryhmittelyä kadun varsille.

Tomi Viitanen

Puheenjohtaja Vasaramäen Omakotiyhdistys r.y.
_____________________________________
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/1074333100/Postilaatikkojen+uusjako

Tomi Viitanen kirjoitti, että Turun Kiinteistöliikelaitos ja Itella ovat tehneet suunnitelmia postilaatikkojen uusjaosta (TS 24.1.). Viitanen kysyi, milloin kysytään postin saajan mielipidettä ja ketkä ovat näiden päätösten takana. Kiinteistöliikelaitos on antanut Itellalle jakelusuunnitelman valmistelua varten lausunnon siitä, miten uudelleensijoitetut postilaatikot eivät haittaisi esimerkiksi lumien aurausta tai eivät ole kaapeleiden tai viemäreiden tiellä. Kiinteistöliikelaitos on antanut tämän lausunnon kadun pitäjänä ja maanomistajana, nimenomaan katujen kunnossapidon näkökulmasta.

Muihin kysymyksiin ei kiinteistöliikelaitos pysty antamaan vastausta, sillä jakelu-uudistus on Itellan ja postin saajan välinen asia. Ohjeistusta antaa ja jakelusuunnitelman osalta erimielisyyksiä ratkoo Viestintävirasto.

Jouko Turto

Toimitusjohtaja Turun Kiinteistöliikelaitos

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/1074285132/Sadevedet+tynnyriin

Haluan edelleen korostaa hulevesistä muutamia tärkeitä seikkoja, jotka koskevat erityisesti suurta joukkoa vanhemmissa pientaloissa asuvia ihmisiä. Kuten yks Mäkinen kirjoittaa 11.5. TS:ssa, suurimalla osalla on sadevesitynnyrit ränniensä alla ja kallisarvoisella hulevedellä voi kastella puutarhaa.

Vasaramäen Omakotiyhdistys ei ole asian tiimoilta ollut julkisuudessa, koska siihen ei ole ollut juurikaan tarvetta. Vesilaitos on jo luvannut lähettää selkeämmän kirjeen ja on myös luvattu, ettei mitään maksuja tule, ennen kuin asiat on perusteellisesti selvitetty.

Jos on saanut vesilaitokselta hulevesikirjeen, vesilaitokselle on hyvä lähettää vapaamuotoinen selvitys vaikka sähköpostitse. Vapaamuotoisessa selvityksessä voi mainita johdattavansa rännivedet sadevesitynnyriin, jos näin on asian laita.

Tärkeitä asioita, jotka kannattaa huomioida:Korotettua maksua ei peritä kiinteistöiltä, jotka eivät voi johtaa hulevettä muualle kuin sekaviemäriin tai jotka eivät johda yhtään hulevettä jätevesiviemäriin. Eli jos sadevedet johdattaa sadevesitynnyriin, maksua ei tule.

Mikäli vanha kiinteistö johtaa jätevesiviemäriin salaojavedet tai luiskilta, portaikoilta yms. rakennukseen liittyvien syvennysten keräämät muut sellaiset vedet, joita ei painovoimaisesti voi johtaa hulevesiviemäriin, niin korotusta ei lasketa. Rakenteiden tulee tällöin olla esitettyjä hyväksytyissä suunnitelmissa.

Tomi Viitanen

Puheenjohtaja, Vasaramäen Omakotiyhdistys r.y.

http://www.ts.fi/viihde/1074286165/Tuli+kesa++ja+alkoi+parina

Viihde / TS / PIRJO VISMANEN

Vastaleikatun nurmikon tuoksu on monen mielestä parasta kesässä. Ja ruohonleikkuukoneen pärinä pahinta – varsinkin jos sitä joutuu kuuntelemaan sunnuntaina.

Ja sitähän joutuu.

Järjestyslaki kieltää kyllä meluamisen, mutta sunnuntain ruohonleikkuukieltoa sieltä ei löydy. Kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä mainitaan erityisen häiritsevää melua aiheuttavat koneet ja laitteet, joihin luetaan muun muassa lehtipuhallin, ruohonleikkuri ja moottorisaha. Niiden käyttö kielletään kuitenkin vain yöaikaan, kello 22-07.

Sunnuntaista ei puhuta mitään.

– Rajausta mietittiin tarkkaan, kun tätä pykälää vuosituhannen vaihteessa sorvattiin. Totesimme, että tiukempia määräyksiä on paha laittaa, kun on kyse omakotitaloissa tapahtuvasta toiminnasta, kertoo ympäristöinsinööri Helena Pakkala Turun kaupungin ympärisönsuojelutoimistosta.

”Aina, kun tulee vieraita”

Jos sadetta ei lasketa, niin tottahan se on, että mikään ei pilaa pihajuhlia tehokkaammin kuin naapurin aidan takaa kajahtava ruohonleikkurin säksätys. Ellei sitten siimaleikkurin ulina. Tai moottorisahan ärjyntä.

Tai itse asiassa minkä tahansa polttomoottorikäyttöisen vempaimen laulu.

Konevoimia sunnuntaina käyntiin kiskova puolustautuu sillä, että on arkipäivät töissä. Aikaa pihahommiin löytyy vain viikonloppuna.

Ongelma kärjistyy tiiviisti rakennetuilla omakotialueilla, joita Turussakin on useita.

– Kaikki kokevat sen pärinän sunnuntaisin todella häiritseväksi. Vitsinä puhutaan, että aina kun tulee vieraita, joku alkaa leikata nurmikoita, kertoo Hirvensalon omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Harittu.

Naapurin housuihin…

Soittokierros omakotiyhdistysaktiiveille eri puolilla kaupunkia paljastaa, että koneiden pärisyttelystä sunnuntaisin on keskusteltu muuallakin. Mitään ohjeita tai edes suosituksia yhdistykset eivät kuitenkaan ole lähteneet antamaan, kun virallisia valituksia melusta ei ole tullut.

Vasaramäen omakotiyhdistyksen viimeisimmässä jäsentiedotteessa asiaan kuitenkin tartutaan.

Viihtyvyyttä alueellemme varmaankin tois, jos naapurisi huomioisit, kun ruohonleikkurisi sois, muistuttaa tiedote.

– Joskus aikaisemmin sävy on ollut tiukempi, on sanottu suorempaan, ettei leikattaisi sunnuntaisin, mutta tämä on niin arka asia, ettei haluttaisi neuvoa ketään… Nyt yritettiin vääntää tämä kaikille hyväksi, yhdistystä luotsaava Tomi Viitanen selvittää.

… myös arkipäivinä

Vasaramäkisten ideana on siis ottaa naapurit huomioon pihapuuhia suunniteltaessa yhtä lailla arkena kuin sunnuntainakin – ei kieltää pyhätöitä.

– Jos naapurilla on vaikka ylioppilasjuhlat tai grilli-ilta, niin ei just sillä hetkellä ryhdyttäisi leikkuupuuhiin, Viitanen täsmentää.

Viitanen muistuttaa, että toiset haluavat rauhoittaa sunnuntain, toisille se taas voi todellakin olla viikon ainoa päivä, jolloin voi tehdä pihatyöt. Joillekin pihapuuhat ovat suoranainen lepopäivän ratto. Omakotiyhdistyksen hallitus ei voi asettaa yhtä ryhmää toisten edelle. Ilmeisesti tämän tajuavat sisimmässään myös pärinästä kärsivät, koskapa tyytyvät marisemaan meluhaitasta keskenään.

Yhteydenottoja pihanhoitokoneiden aiheuttamasta melusta ei ole tullut edes ympäristönsuojelutoimistoon.

– Vain jostain sirkkelistä joskus, kun joku käytti kovin pitkään, ympäristöinsinööri Pakkala toteaa.

Kieltojen tie on loputon

Hannu Haritulla on itse kokeiltu resepti naapurisovun parhaaksi.

– Ostin akkukäyttöisen leikkurin. Ei tule melua eikä käryä.

Polttomoottorikäyttöisten työkoneiden ainoa ympäristöhaitta ei nimittäin ole melu; niistä tulee myös pakokaasun katkua ja päästöjä. Yksistään ruohonleikkureiden häkäpäästöt on arvioitu suuremmiksi kuin linja-autojen häkäpäästöt.

Omakotiyhdistysten haluttomuuden lähteä kieltojen tielle ymmärtää, se tie kun on loputon.

Kielletäänkö myös äänekkäät lapset? Entäs sunnuntaina ulkona oksentavat naapurit? Kakaroiden perjantaibileet, kun vanhemmat ovat poissa? Mopot tietysti, ja moottoripyörät?

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/1074227693/Turun+pysyttava+erossa+jatekuljetusmonopolista

Mikäli Turun kaupunki alkaa kilpailuttaa jätteenkuljetuksen meidän asukkaiden puolesta, seuraa siitä vääjäämättä palvelutason välitön lasku. Kaupunki valitsee tapansa mukaan halvimman tarjouksen, otetaanko huomioon muutakin kuin hinta?

Jätteenkuljetuksen hinta ei kuitenkaan missään nimessä saa nousta nykyisestä, siinäpä haastetta kaupungille. En vieläkään ymmärrä, miksi kaupunki haluaa itselleen lisää töitä ja vastuuta. Lisäksi kilpailutuksen hinta nousee niin suureksi, että se pitää kilpailuttaa kansainvälisesti. Tarkoittaako tämä mahdollisesti sitä, että jatkossa esimerkiksi venäläiset tai virolaiset hoitavat jätteenkuljetukset?

Kaupungille siirtyy vastuu palveluntuottajan valinnasta, entä jos tulee ongelmia palveluntuottajan kanssa, takaako kaupunki ratkaisevansa ongelmat?

Ympäristön kannalta on tietysti järkevää, että samalla alueella ei ajaisi usean eri yhtiön autot perätysten. Vaikka sama yhtiö hoitaisi kaiken, silti autoja menee perätysten. Ensin menee roska-auto, sitten paperiauto ja vielä lopuksi lasiauto eli teimme niin tai näin kierrätyksen myötä erilaisia keräysautoja liikkuu entistä enemmän.

Myönnän, että esimerkiksi Vasaramäessä on kyseinen ilmiö. Joillakin kaduilla yhdellä tai kahdella kiinteistöllä on eri yhtiöt hoitamassa jätehuoltoa kuin muilla kadun varren kiinteistöillä. Tähänkin riittäisi määräys/ohjeistus kaupungilta, että palvelu tulee ostaa siltä yhtiöltä, jolla on kyseisellä kadulla enemmistö kiinteistöjen jätehuollosta hoidettavanaan. Jospa Turku kuitenkin pysyisi erossa monopolijärjestelmästä, eikä sotke hyvin toimivaa olemassa olevaa järjestelmää ainakaan kovin paljon.

Tuleekohan jätteestä tulevaisuudessa arvokasta? Tämä tarkoittaa sitä, että jätteenkuljetusyhtiöt maksavat siitä, että saavat hakea jätteemme pois.

Tomi Viitanen

Puheenjohtaja Vasaramäen Omakotiyhdistys r.y.